No control

En ole kirjoittanut vähään aikaan. :o Hengissä täällä kuitenkin ollaan (toistaiseksi), vaikkei uusia postauksia tulekaan niin usein. Jos ketään nyt kiinnostaa. Mitään uutta ei ole elämässä, koko ajan on ihan samanlaista. Mä en tiedä miksi ärsyynnyn nykyään niin helposti. Äitikin mainitsee usein, ettei mun kanssa voi enää edes jutella normaalisti kun ärsyynnyn kaikista pikkuasioista. Ärsyttää kun ihmiset nauravat ja iloitsevat koulussa kaikista pikku asioista, kaikki kertovat toisilleen vkl:ppu suunnitelmiaan. Biletystä, juhlia, dokaamista, muuten vain kavereiden kanssa oleilua. Olen hirveä ihminen. :/ Mun pitäis olla vaan iloinen toisten puolesta kun niillä on elämää toisin kun mulla.

Äiti kyselee usein miksi istun kaikki vapaa-aikani aina kotona. Valehtelin hänelle, että mulla on kavereita koulussa ja muutenkin menee hyvin. En halua huolestuttaa häntä turhaan, eikä se hyödyttäisi muutenkaan mitään jos kertoisin hänelle miten asiat oikeasti ovat.

Mutta koska kukaan ei jaksa lukea mitään romaania, enkä jaksa aina toistaa itseäni, niin syömiset on mennyt taas päin helvettiä. Mitä ihmettä mun päässä oikein liikkui eilen illalla, kun luulin että voin syödä (=ahmia) mitä haluan ja paastoan tämän päivän?!?! Eilen söin varmaan miljoona kaloria, oikeen 'kaapit tyhjiksi' periaatteella. Seurauksena vain järjetön morkkis, mahakipuja, hirveä olo ja palkinnoksi paino oli noussut 1,6 kiloa yhdessä yössä!!! Kaikki mun vaivalla pudotetut kilot tulevat kohta taas takaisin. :(( Ja litteä maha muuttunut jalkapallon kokoiseksi. Enkä tietenkään pystynyt paastoamaan tätä päivää, nyt jo ruokasaldona on annos puuroa, seassa ruisleseitä ja marjoja ja omena- ja luumusosetta (erittäin kuitupitoista siis, kun en halua laksoja käyttää...). Ja kello on vasta vähän päälle 12. Olen luuseri ja olo on ällöttävä. Onko mitenkään mahdollista, että mun paino laskisi taas nopasti nuo vajaa kaksi kiloa siinä toivossa että osa painosta on nesteitä?? Huoh. Mä en kestä tätä jojoilua...
Suunnilleen tuollainen se oli vielä eilen aamupäivästä saatuaan oikeaa ravintoa
Tollanen se on nyt. :x

Ei sosiaalista elämää, koulumotivaatio ja kontrolli kadonnu. En onnistu missään. (On muuten tosi kivaa leikkiä taas sytkärin ja veisten kanssa. Oi tätä ahdistuksen tunnetta. <3 not.)